torstai 9. lokakuuta 2014

Syysloman tarpeessa...

Tässä kirjoittaa mies joka aina välillä miettii onko ihan järkevä. Oikeasti voisin olla jo eläkkeellä.
Tämä ajatus järkevyydestä tuli mieleen erityisesti eilen. Minulla oli parin aamutunnin jälkeen vapaata. Kuitenkin istuin pitkälle iltapäivään koulun varastohuoneessa Isoverstaan virtuaalikoulutuksessa. Kaksinkertaisesti tyhmä?
Mietin asiaa myös toissapäivänä. Oppilas oli valehdellut mustan valkoiseksi äidille ja äiti tuli Wilmaa pitkin langat savuten. Äidit nuo uskossa väkevät... Illalla siihen aikaan, kun muut ihmiset menevät nukkumaan, laadin vastineen päivän tapahtumista niinkuin oli oikeasti tapahtunut.
Wilma joka on monin tavoin helpottaa yhteistyötä, antaa mahdollisuuden kiivastuneena heti ja miettimättä kirjoittaa palautetta opettajalle, joka on ottanut juuri äidin kultamussukan silmätikukseen ja puuttuu kaikeen hänen tekemiseensä.
Mietin asiaa myös syksyllä kun uusi oppilashuoltolaki esiteltiin meille opettajille. On juristit ja muut asioita laajasti ymmärtävät käyttäneet aikaansa tehdäkseen oppilaan asioiden hoidon kryptisen monimutkaiseksi. Kenelläkään ei tunnu olevan oikeutta käsitellä oppilaan asioita.
Kasvatuskeskustelut, kaket ratkaisevat kaiken. Oppilas on nurkan takana tupakalla. Kake peliin.
Kolmen kasvatuskeskustelun jälkeen saattaa tapahtua jotain. Kolmessa kasvatuskeskustelussa vatvotaan samaa itsestäänselvää asiaa. Oppilas rikkoo tupakkalakia. Heh heh. Sitten voi tapahtua jotain tai sitten ei.
Joskus mietin olenko tullut kyyniseksi. En vielä, jaksan edelleen iloita oppilaiden innostuksesta, niiden muutamien.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.